Purjehtiminen Suomessa

Sininen taivas, auringonpaiste, laineiden liplatus, tuulen humina – moni varmasti haaveilee mukavasta purjehdusretkestä Suomen kauniilla rannikolla. Ja mikä ettei; Suomessa onkin aina rannikkoseudulla purjehdittu, sillä ennenhän se oli ainoa keino soutamisen lisäksi liikuttaa alusta. 1900-luvun alussa hyötypurjehtiminen sai kuitenkin tehdä tilaa huvipurjehdukselle, kun venepolttomoottorit alkoivat yleistyä. Vaurastuneet kaupunkilaiset saattoivat ottaa mallia esimerkiksi naapurimaasta Ruotsista ja muualta Euroopasta, ja lisääntyneen vapaa-ajan saattoi käyttää mukavasti purjehtimalla.

Suunnilleen 1800-luvun puolivälissä oli jo perustettu ensimmäisiä purjehdusseuroja Suomeen, ja niiden tarkoitus oli edistää muun muassa kilpapurjehdusta. On mielenkiintoista, että huomattava osa Suomen lipun syntyhistoriasta juontaa juurensa järjestäytyneelle pursiseuratoiminnalle. Purjehdusseuroista vanhin on Segelföreningen i Björneborg, joka perustettiin 1856 Porissa. Se toimii edelleen hyvin aktiivisesti. Netistä löytyy myös runsaasti tietoa esimerkiksi tapahtumista ja seuratoiminnasta. Jos haluaa kokeilla lajia ennen kuin päättää, onko se oma juttu vai ei, monet Suomen eri pursiseuroista järjestävät erilaisia tutustumispäiviä purjehduksen parissa.

Purjehdus harrastuksena

Purjehdus

Onko purjehduksella ja veneilyllä mitään eroa? Vaikka molemmat ovat vesiurheilulajeja, ja molemmat tehdään veneellä, on näillä hieman eroavaisuuksia. Purjehdusta, joka on myös olympialaji, ajatellaan enemmän urheiluna, ja veneilyä enemmän ajanviettona tai tapana liikkua paikasta toiseen. Myöskin liikkumismuodon energianlähde on erilainen; purjehduksessa liikutaan pääosin purjeen avulla, veneilyssä liikkuminen tapahtuu moottorilla. Purjehdusmuotoja on erilaisia, ja purjealuksia löytyy todella suurista aina pieniin ja kevyisiin, jopa yhden ihmisen jolliin. Myös purjehdukseen liittyviä kisoja löytyy monia. Ne voivat olla lyhyitä, alle tunnin kestäviä nopeuskisoja, tai suuria, jopa kuukauden kestäviä kilpailuja. Eräs kuuluisa vuosittain järjestettävä purjealusten kisa on Tall Ship Races, joka on poikennut myös Suomessa. Yksinpurjehduksista maailman ympäri olemme varmasti kuulleet, onhan esimerkiksi nykyinen kansanedustajamme Harry “Hjallis” Harkimo tehnyt tämän haastavan matkan aikoinaan. Yleensä tällaisissa ei kisata kuin itseään vastaan, mutta on olemassa myös kilpailuja, joissa ylitetään valtameriä, kuten vuosittainen Clipper race.

Turvallisuus

Purjehduksen voi tosiaankin aloittaa melkein kuka vain, mutta toki purjehdus on fyysinen laji, jossa on olennaista, että kannella pystyy liikkumaan vaivatta; on siis tärkeää, että peruskunto on kunnossa. Muutenkin turvallisuus on tietenkin olennainen osa purjehdusharrastusta. Vesillä liikkuessa terve järki ja harkintakyky ovat oikeastaan vaatimuksia, ja veneen ja kaikkien siinä olevien turvallisuudesta vastuu kuuluu veneen päällikölle, sekä sen omistajalle. Vesillä ollessa on viisainta olla aina päihteettömästi, ja meripelastusnumero kannattaa pitää puhelimen muistissa. Purjeveneestä on löydyttävä pakolliset turvallisuusvarusteet, kuten esimerkiksi pelastusliivit, airot, ankkuri ja hätämerkinantovälineet. Turvallisuutta edistää veneen säännöllinen katsastaminen.

Purjehduksessa iso haaste on ilmasto ja sää. Meillä Suomessakin tuulen suunta ja voimakkuus voivat muuttua nopeasti etenkin merialueilla, mutta myös isoilla järvenselillä, ja äkkiä ollaankin haastavassa tilanteessa. Myöskin merivirtojen seuraaminen on oleellista, varsinkin pitkänmatkanpurjehduksessa. Kannattaa pysytellä ajan tasalla esimerkiksi Ilmatieteenlaitoksen antamien sääennustusten suhteen, joita löytyy heidän nettisivuiltaan. Ennakkosuunnittelu on siis tärkeää; on otettava huomioon käytettävissä oleva aika, minkälainen kalusto on, vallitseva säätila ja satamien sijainti. Nämä antavat purjehdusretkelle suuntaviivaa, vaikka sitten suunnitelmat voivatkin muuttua matkan edetessä. Sään vaihtelut ovat vesillä yleensä voimakkaampia ja nopeampia kuin niin sanotusti maalla; saattaa olla kovinkin tuulista ja sateista iltapäivällä, ja illalla onkin ihanan tyyntä ja kaunis auringonlasku! Retki- ja reittisuunnittelulle kannattaa varata aikaa, sillä vaikka ei lähtisi huonoon säähän, sellaiseen voi äkkiä joutua. Satamiin ja rantautumispaikkoihin voi myös tutustua etukäteen karttojen avulla. Kun kaikki perusasiat ovat kunnossa, voikin sitten nauttia mahtavista luontokokemuksista, saada raitista ilmaa, ja tuntea kuinka hieno purjehdusmaa kaunis Suomi oikein onkaan!