Järvi-Suomi

Sisä Suomessa sijaitseva Järvi-Suomi on maantieteellinen osa-alue joka on nimensäkin mukaisesti runsasjärvinen ja maisemaltaan vaihteleva, sekä pinta-alaltaan se on niinkin suuri että kattaa koko Suomen pita-alasta noin neljänneksen. Kuten muukin Suomen runsas vesistö, on Järvi-Suomi syntynyt viimeisimmän jääkauden mannerjäätikön reunan vetäytyessä Suomen alueiden yli Ruotsiin noin 13 00 – 10 000 vuotta sitten. Mannerjäätikön tasoittaman maaperän epätasaisuuksiin kertyi vettä ja syntyi matalia järviä, ja vuosituhansien aikana osa näistä järvistä on muuttunut soiksi. Järvi-Suomi on suurilta osin yhtenäinen alueeltaan, mutta toki eroavaisuuksia löytyy järvisyyden ja maiseman suuntautuneisuuden perusteella. Muun muassa kasvillisuudessa ja ilmastossa on eroavaisuuksia johtuen alueen suuresta pinta-alasta.

Järvi-Suomi

Matkailu ja Suojelualueet

Kauniin ympäristonsä vuoksi Järvi-Suomi on etenkin kesäisin suosittu matkailualue niin kotimaisten kuin ulkomaalaisten matkailijoiden keskuudessa ja sitä onkin kutsuttu veneilijöiden ja vesilläliikkujien paratiisiksi. Järvi-Suomen alueella sijaitsee kuusi kymmenestä Suomen suurimmasta järvestä jotka ovat Suur-Saimaa, Päijänne, Iso-Kallaa, Keitele, Iso-Längelmävesi ja Puulavesi. Aluelle sijoittuvat kaupungit ovat Tampere, Varkaus, Iisalmi, Kuopio, Jyväskylä, Lahti, Heinola, Joensuu, Mikkeli, Lappeenranta ja Savonlinna. Runsaiden vesistöjen rannoille on rakennettu paljon kesämökkeja, lomamajoitusta ja lomanviettokeskuksia. Vuokramökkejä, leirintäalueita, lomakyliä ja hotelleja löytyy Järvi-Suomen rannoilta pohjoisessa Kuhmon ja Kajaanin liepeiltä Eteläiseen Tampereeseen asti. Saimaa on kaikista Suomen järvistä suurin ja se tunnetaan myös nimellä Suur-Saimaa. Se on Euroopan neljänneksi suurin makeavetinen  luonnonjärvi ja sen pinta-ala on noin 4 400 neliökilometriä ja rantaviivan pituus noin 14 850 kilometriä. Nimi Suur-Saimaa tulee siitä että Saimaa on täynnä pienempiä saaria, joita on jopa noin 14 000, ja koko järvi itse asiassa koostuu useista eri salmien yhdistämistä järvenselistä. Kalastajille Saimaa on paratiisi, sillä sen vesissä elää runsaasti eri kalalajeja esimerkiksi ahvenia, haukia, järvitaimenia, järvilohia, kuhia ja särkikaloja. Saimaalla asuu myös erittäin uhanalainen Saimaannorppa, joita laskettiin olevan talvikaudella 2016 vain noin 360 yksilöä. Saimaan ympäristoä voi tutkia myös pyöräillen ja sen ympäri kulkeva pyöräreitti on noin 360 kilometriä pitkä. Reitti taittuu helposti viikossa muutaman tunnin pyöräilyllä päivässä ja reitti on suurimmaksi osaksi päällystettyä helpohkoa tietä. Päijänne on Suomen toiseksi suurin järvi, joka on 119 kilometriä pitkä ja leveimmästä kohdastaan 28 kilometriä leveä. Sen pinta-ala on 1 118 neliökilometriä, ja sen laskujoki Kymijoki virtaa Suomenlahteen. Päijänne sijaitsee Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen maakuntien alueella, ja sen rannoilla olevia kuntia ovat muun muassa Padasjoki, Asikkala, Sysmä, Kuhmoinen, Jämsä, Joutsa, Luhanka, Muurame, Toivakka ja Jyväskylä. Päijänteen eteläosassa sijaitsee Padasjoen, Asikkalan ja Sysmän kuntien alueella Päijänteen kansallispuisto. Sen pinta-ala on noin 14 neliökilometriä ja se on perustettu vuonna 1993. Siihen kuuluu noin 50 rakentamatonta saarta ja luontoa sekä osia asutuista saarista. Koska kansallispuisto sijaitsee pääosin saarilla, ei suurimpaan osaan puistoa pääse kuin vesiteitse. Keitele on Keski-Suomen toiseksi suurin järvi ja sen vedet ovat kirkkaita ja kalapaikat rauhallisia. Se on noin 85 kilometriä pitkä ja sen pinta-ala on noin 490 neliökilometriä. Keiteleen rannalla sijaitsevat Äänekosken ja Viitasaaren kaupungit sekä Konneveden ja Vesannon kunnat. Keiteleen vesi on vedenlaatuluokitukseltaan hyvä, paikoitellen erinomainen ja sen vesissä viihtyykin useita kalalajeja kuten haukia, kuhia, muikkuja, ja taimenia. Ylä-Keiteleen järviallas, joka sijaitsee Viitasaaren kirkonkylän pohjoispuolella, kuuluu Natura 2000-ohjelmaan muodostaen suurelta osin rakentamattoman suojelualueen. Natura 2000 on Euroopan unionin hanke jonka tavoite on tukea luonnon monimuotoisuutta ja suojella eläinlajien elinympäristöjä.