Keski-Suomi

Keski-Suomi

Suomessa on yhteensä 19 maakuntaa joista Keski-Suomen maakunta on viidenneksi suurin, ja jonka maakuntakeskus sekä suurin kaupunki on Jyväskylä. Keski-Suomen naapureita ovat länsipuolella Pirkanmaa ja Etelä-Pohjanmaa, luoteessa Keski-Pohjanmaa, Pohjoisessa Pohjois-Pohjanmaa, idässä Etelä-Savo ja Etelässä Päijät-Häme. Muita Keski-Suomen kaupunkeja on Jämsä, Saarijärvi, Keuruu, Äänekoski ja Viitasaari. Vaikka Keski-Suomen nimestä voisi kuvitella maakunnan sijaitsevan keskellä Suomea, se on pitemminkin keskellä Eteläistä Suomea. Suuri osa Keski-Suomea kuuluu Järvi-Suomeksi kutsuttuun alueeseen, joka nimensä mukaisesti on maantieteellistä aluetta joka on laajalti vesistön peitossa. Yleisesti keskisuomalainen maisema on kumpuilevaa, ja maakunnasta löytyykin useita korkeita kohtia kuten muun muassa Multian Kiiskilänmäki, Saarijärven Kulhanvuori ja Jyväskylän Uutelanmäki. Kiteytettynä voidaankin sanoa että Keski-Suomi on tunnettu soisista harvaanasutuista metsäalueista, jylhien kallionrantojen reunustamista järvialueista ja viljavista kumpuilevista peltomaisemista.

Murre ja puhe

Keski-Suomen murteet ovat jo nykyään korvautumassa yleispuhekielellä, mutta alunperin Keski-Suomen murteiden vaikutteet tulivat hämäläismurteesta, savolaismurteesta ja Keski-Pohjanmaan murteesta. Keski-Suomen maakunnan murteet voidaankin jakaa kolmeen eri alaryhmään riippuen mille vaikutteille ne ovat olleet alttiita. Alaryhmiä ovat Keuruun seudun murteet, Eteläisen Keski-Suomen murteet ja Pohjoisen Keski-Suomen murteet. Keuruun seudun murretta on jopa nykypäiviin asti pidetty kauneinpana ja puhtaimpana Suomen kielen puheena johtuen ilmeisesti siitä että eri murteet ovat tällä alueella sekoittuneet harmonisesti keskenään. Alueen murre sisältää vaikutteita niin itäisistä kuin läntisistäkin murteista, mutta siitä sanotaan puuttuvan niiden jyrkimmät ja samalla ärsyttävimmät piirteet. Tästä syystä Keuruun murretta pidetään kaikkia muita murteita kaunissointuisempana ja lähimpänä yleiskieltämme. Esimerkiksi Keuruun murteella sanotaan sanoja kuten maa ja pää, eikä mua ja piä kuten Etelä-Savon murteeseen kuuluu. Eteläisen Keski-Suomen murre eli Päijät-Hämeen murre on syntynyt sen itäisten että läntisten naapureiden vaikutteista ja sille tyypilliset murrepiirteet tunnetaan myos sen naapuristossa. Esimerkiksi sen selvin yhteinen tuntomerkki on ht yleisesti puhutun ts-yhtymän vastikkeena, eli kun yleiskielellä sanottaisiin metsä, sanotaan se Päijät-Hämeen murteella mehtä. Pohjoisen Keski-Suomen murteet ovat saaneet vaikutteita eniten savolaismurteista, ja niiden lähisukuisin kielimuoto on niin sanottu jo kadonnut metsäsuomalaisten murre.

Työ ja koulutus

Työ ja koulutus

Keski-Suomesta löytyy erittäin monipuolinen ja moniasteinen koulutustarjonta peruskoulutuksesta korkeakoulutukseen joka kattaa koko maakunnan. Koko maakunnan koulutuksellinen helmi on Jyväskylän yliopisto, joka on yksi maailman 150 parhaasta yliopistosta mitä tulee matematiikkan ja kasvatustieteiden tutkimukseen ja opetukseen. Suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa juuri Jyväskylän yliopistossa vuonna 1863, ja Jyväskylässä järjestetty seminaari oli ensimmäinen opinahjo joka tarjosi naisille mahdollisuuden korkeampaan koulutukseen. Yliopistossa toimii lähes 2500 asiantuntijaa sekä 14 500 opiskelijaa. Jyväskylän yliopistossa toimii Matemaattis-Luonnontieteellinen Tiedekunta, Kasvatustieteiden ja Psykologian tiedekunta, Liikuntatieteiden Tiedekunta, Informaatioteknologian Tiedekunta, Kauppakorkeakoulu ja Humanistis-Yhteiskuntatieteellinen Tiedekunta. Tutkimus on tärkeä osa yliopiston toimintaa. Keski-Suomessa ihmisiä työllistää paitsi yliopistoon ja koulutukseen sidoksissa olevat työnantajat, niin myös perinteinen teollisuus kuten metsä- paperi-, metalli-, puutuote- ja koneteollisuus. Maakunnassa panostetaan voimakkaasti myös tulevaisuuden kasvualoihin kuten tieto- ja viestintäteknologiaan, energia- ja ympäristötekniikkaan sekä hyvinvointi- ja nanoteknologiaan. Yksi uusista teollisuuden aloista on biokaasu-ala, joka on vahvassa kasvussa ihmisten ympäristötietoisuuden vuoksi. Palveluala on perinteisesti työllistänyt useita keskisuomalaisia, ja tälläkin hetkellä yksi suurimmista maakunnassa toimivista työllistäjistä on Osuuskauppa Keskimaa, joka on market- matkailu- ja ravitsemuskauppaa tarjoava yritys. Toimipaikkoja heillä on maakunnassa yli 100 ja työntekijoitä heillä on lähes 2000. Vuoden 2017 katsauksen mukaan työttömyys Keski-Suomen kunnissa on selvästi laskemaan päin, paitsi Kinnulan kunnassa, missä se on pysynyt samana.